Miten aorttastenoosi
vaikuttaa aorttaläppään?
Aorttastenoosia sairastavilla potilailla on kalkkeutumia, rasvakerrostumia ja tulehduksellista
infiltraatiota aorttaläpän purjeissa. Ajan myötä näistä purjeista tulee yhä jäykempiä, mikä johtaa
sydänläpän aukon kapenemiseen ja estää veren virtauksen pakottaen sydämen pumppaamaan voimakkaammin.2
Aorttastenoosin vakavuus määritellään aorttaläpän
purjeiden kalkkeutumisen perusteella:
-
Normaali
-
Lievä
-
Kohtalainen
-
Vaikea
Avain on ajoissa tapahtunut hoito
Joillakin potilailla voi esiintyä oireita kohtalaisena pidettävässä vaiheessa, kun taas toisilla potilailla vaikea aorttastenoosi voi olla oireeton. Elinajanodote lyhenee kuitenkin selkeästi, kun vaikeaa aorttastenoosia sairastavilla potilailla alkaa ilmetä oireita. Jos näitä potilaita ei hoideta, heidän eloonjäämisprosenttinsa on niinkin alhainen kuin 50% kahdessa vuodessa.3
Miten yleinen aorttastenoosi on?
Jotta voit saada kuvan sairauden yleisyydestä, syötä arvio
vastaanotollasi käyneiden yli 75-vuotiaiden potilaittesi määrästä viikon aikana:
Iäkästä potilasta
vastaanotollasi vuoden
aikana, joilla voi olla
aorttastenoosi4
Potilasta, joilla
voi olla kohtuullinen
tai vaikea
aorttastenoosi5
Potilasta, jotka eivät välttämättä elä yli kahta vuotta ilman vaikean aorttastenoosin hoitoa6
Todennäköistä on, että nämä määrät vain lisääntyvät
väestön ikääntyessä edelleen. Monellako potilaalla
sinä olet epäillyt aorttastenoosia?
Miksi tautia ei tunnisteta?
Monet aorttastenoosin oireet kehittyvät vähitellen, ja potilaat usein mukauttavat
elämäntapansa niiden hallitsemiseksi tai syyttävät niistä vain "vanhuutta".7
Rintakipu taipuristuksen tunne
Vähentynyt fyysinenaktiivisuus
Sydämentykytykset
Hengenahdistus
Väsymys
Heikotuksen tunnetai pyörtyminen
rasitustilanteessa
Yleinen tietoisuus aorttastenoosista on erittäin vähäinen.
95% yli 60-vuotiaista
suomalaisitta ei tiedä,
mikä aorttastenoosi on.8
Siksi sinun asemasi perusterveydenhuollon lääkärinä on
niin tärkeä näiden potilaiden optimaalisessa diagnosoinnissa.
Kun vaikeaa aorttastenoosia sairastavilla potilailla ilmenee oireita, elinajanodote lyhenee huomattavasti.3
Aorttastenoosi voi olla piilevänä potilailla monien vuosien ajan, mutta kun oireita ilmenee, elinajanodote vähenee huomattavasti.9
Miten voit auttaa näitä potilaita?
Selvä merkki aorttastenoosista ovat sydämen sivuäänet10.
Useimpien potilaiden aorttastenoosi diagnosoidaan kuuntelun perusteella12.
Stetoskoopin paras sijaintipaikka voidaan nähdä tästä kaaviosta:
Sivuäänet kuuluvat tavallisesti parhaiten oikealta rintalastan reunasta, 2. kylkivälin kohdalta. Sivuääni säteilee usein kumpaankin kaulavaltimoon.
Oikein paikallistettuina kuultavissa olevat systoliset sydämen sivuäänet viittaavat aorttastenoosiin.
Kuuntele.
Aorttastenoosiin tyypillisesti yhdistetyt sivuäänet ovat kovia systolisia
ejektiosivuääniä, joissa on yksi tai paradoksaalisesti jakautunut toinen
sydänääni. Kuuntele alla verrataksesi niitä normaaliin sydänääniin.
stenoosi
Äänite: Thinklabs.. Tallennettu Thinklabs-stetoskoopilla.
Jos epäilet sydämen sivuääniä, anna lähete.
Potilaiden optimaalisten hoitotulosten tukemiseksi ne potilaat, joilla on kliininen epäilys aorttaläppäsairaudesta, on ohjattava asiantuntijan vastaanotolle (oireista riippumatta) lisäarviointiin, jotta voidaan auttaa asianmukaisen pitkäaikaishoidon suunnittelussa11. Vaikean aorttastenoosin ainoa tehokas hoito on korvata vioittunut aorttaläppä.10 Lääketieteellinen hoito voi antaa tilapäistä apua oireisiin, mutta se ei poista sairautta.10 Eri alojen lääkäreistä koostuva sydänryhmä suorittaa perusteellisen evaluaation potilaan tilasta ja tekee lopullisen hoitopäätöksen joko kirurgisesti AVR (sAVR) tai katetrin avulla suoritettavasta aorttaläpän implantaatiosta (TAVI), joka ei ole niin invasiivinen hoito leikkaukseen verrattuna.
Tämä päätös tehdään potilaan leikkausriskit ja soveltuvuus huomioon ottaen.10
Aorttaläpän korvaamista pidetään vaikean aorttastenoosin lopullisena terapiamuotona.10 Eri alojen lääkäreistä koostuva sydänryhmä suorittaa perusteellisen evaluaation potilaan tilasta ja tekee lopullisen hoitopäätöksen joko kirurgisesti AVR (sAVR) tai katetrin avulla suoritettavasta aorttaläpän implantaatiosta (TAVI), joka ei ole niin invasiivinen hoito leikkaukseen verrattuna. Tämä päätös tehdään potilaan leikkausriskit ja soveltuvuus huomioon ottaen.
Jos epäilet sydämen sivuääniä, ohjaa asiantuntijalle lisäarviointia varten.
Materiaalit
Lääkärin vastaanotolla käytettäväksi on kehitetty paljon aorttastenoosia käsittelevää opetusmateriaalia, mukaan lukien potilasneuvontaa koskevia materiaaleja. Kaikki nämä materiaalit voidaan postittaa suoraan vastaanotollesi, ja ne toimitetaan ilmaiseksi.
Odotushuoneen juliste potilaille – Oireiden tunnistaminen
Odotushuoneen juliste, jonka tarkoitus on auttaa potilaita tunnistamaan sydämen läppävikaan viittaavia oireita ja kehottamaan heitä keskustelemaan oireistaan lääkärinsä kanssa.
Sydänläppämallit
Fyysiset aorttaläpän kumimallit, suunniteltu esittelemään fysiologinen ja visuaalinen ero normaalin läpän ja kalkkeutuneita aorttaläpän purjeita sisältävän läpän välillä.
Sydänanatomian opas potilasneuvontaa varten
Suunniteltu keskustelujen tukemiseksi potilaiden kanssa, joilla epäillään sydänläppäsairautta. Mahdollistaa sydämen ja sen läppien yksinkertaisen selittämisen.
Esite potilaille – Sydänläppäsairaus
Esite potilaille, joilla epäillään olevan sydämen sivuääniä. Auttaa heitä ymmärtämään sydänläppäsairautta ja hoitoonohjaustietä.
Esite potilaille – Aortan ahtautuma
Esite potilaille, joilla on diagnosoitu aortan ahtautuma. Auttaa ymmärtämään sairautta ja antaa varmuutta hoitovaihtoehdoista.
Esite alan ammattilaisille – Aorttastenoosi
Esite perusterveydenhuollon lääkäreille, sisältäen lyhyen yhteenvedon aorttastenoosin yleisyydestä, diagnoosista, hoitovaihtoehdoista ja ajanmukaisista tiedoista.
Sivuääniä
Lisätty onnistuneesti ostoskoriin Henkilötiedot
Kuuntele.
Epäile.
Anna lähete.
Jos ajattelet, että jokin kollegasi voisi hyötyä näistä materiaaleista, jaa niitä tiedon levittämiseksi.
Viitteet
- Bouma BJ, van den Brink RBA, van der Meulen JHP et al. To operate or not on elderly patients with aortic stenosis: the decision and its consequences. Heart 1999 Aug; 82: 143–8.
- Grimard BH, Larson JM. Aortic Stenosis: diagnosis and treatment. Am Fam Physician 2008;78:717–24
- Otto CM. Timing of aortic valve surgery. Heart 2000;84:211–218
- Perustuu 48 viikon työvuoteen. Luku on laskettu kaikkien iäkkäillä ihmisillä esiintyvien eri aorttastenoosien yhdistetystä esiintyvyydestä (12,4 %). Ref: Osnabrugge RLJ, Mylotte D, Head SJ et al. Aortic stenosis in the elderly: disease prevalence and number of candidates for transcatheter aortic valve replacement: a meta-analysis and modeling Study. J Am Coll Cardiol. 2013;62:1002–12.
- Osnabrugge RLJ, Mylotte D, Head SJ et al. Aortic stenosis in the elderly: disease prevalence and number of candidates for transcatheter aortic valve replacement: a meta-analysis and modeling Study. J Am Coll Cardiol. 2013;62:1002–12.
- Otto CM. Timing of aortic valve surgery. Heart 2000; 84:211-–218
- Alliance for Aging Research. Aortic Stenosis: Under-Diagnosed and Under-Treated. 2010. https://www.agingresearch.or/newsletters/view/36. Viitattu 12.8.2016.
- Gaede L, Di Bartolomeo R, van der Kley F et al. Aortic valve stenosis – what do people know? A Heart Valve Disease Awareness Survey of over 8,800 people aged 60 or over. Eurointervention: Journal of EuroPCR in collaboration with the Working Group on Interventional Cardiology of the European Society of Cardiology. 2016;12:883–9.
- Carabello BA. Introduction to aortic stenosis. Circ Res 2013;113:179–85
- Task Force on the Management of Valvular Heart Disease of the European Society of Cardiology (ESC); European Association for Cardio-Thoracic Surgery (EACTS), Baumgartner H, et al. 2017 ESC/EACTS Guidelines for the management of valvular heart disease (version 2017). Eur Heart J 2017;38:2739–91
- Dr Wern Yew Ding, Dr Unni Krishnan. Aortic Valve disease: Clinical Review. GP Online. 2016. http://www.gponline.com/aortic-valve-disease-clinical-review/cardiovascular-system/article/990063 . Viitattu 13.3.2017.
- Nishimura RA, Otto CM, Bonow RO et al. 2014 AHA/ACC Guideline for the management of patients with valvular heart disease: Executive summary. Circulation 2014; 10;129:2440–92.